Syrjäytyminen on Suomessa sukupuolittunut ilmiö, joka koskettaa erityisesti poikia ja miehiä. Poikien syrjäytyminen on Suomessa noussut viime vuosina vakavaksi yhteiskunnalliseksi huolenaiheeksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksen mukaan erittäin heikkoa osallisuutta kokevat etenkin 20–39-vuotiaat miehet.
Syrjäytymisellä tarkoitetaan tilannetta, jossa yksilö jää koulutuksen, työelämän ja yhteiskunnallisen osallisuuden ulkopuolelle. Erityisesti nuorten miesten joukossa tämä ongelma on kasvanut, ja ilmiö kytkeytyy moniin sosiaalisiin, koulutuksellisiin ja psykologisiin tekijöihin.
Tilastokeskuksen ja THL:n mukaan noin 10–15 % 20–29-vuotiaista suomalaisista miehistä on ilman työtä, koulutusta tai harjoittelupaikkaa. Tämä osuus on huomattavasti suurempi kuin samanikäisillä naisilla.
Koulutuksessa poikien asema on heikentynyt jo varhaisessa vaiheessa. Tytöt menestyvät keskimäärin paremmin peruskoulussa kaikissa oppiaineissa, erityisesti kielissä ja lukutaidossa. Pisa-tutkimusten mukaan suomalaisten poikien lukutaito on heikentynyt tasaisesti 2000-luvun aikana, kun taas tyttöjen tulokset ovat pysyneet vakaampina. Lukutaidon puute vaikuttaa merkittävästi koulumenestykseen ja myöhempiin työelämävalmiuksiin.
Perhetaustoilla on myös merkitystä
Syrjäytymisen taustalla on myös sosiaalisia ja kulttuurisia tekijöitä. Perhetaustan merkitys on suuri. Vanhempien koulutustaso ja taloudellinen tilanne ennustavat vahvasti lasten koulutuspolkuja. Lisäksi pojat hakevat sekä saavat harvemmin apua mielenterveysongelmiinsa ja heillä on korkeampi riski masennukseen, päihteiden käyttöön ja väkivaltaiseen käyttäytymiseen.
Itsemurhatilastot kertovat karua kieltä, nuoret miehet tekevät itsemurhia moninkertaisesti naisiin verrattuna.
Mikä avuksi tilanteeseen?
Ratkaisuksi poikien syrjäytymiseen tarvitaan monitasoisia toimia.
Ratkaisuiksi on esitetty esimerkiksi sitä, että koulujärjestelmässä tulisi vahvistaa varhaista tukea, lisätä miespuolisia roolimalleja ja panostaa yksilölliseen ohjaukseen. Mielenterveyspalveluiden saavutettavuutta on parannettava, ja koulupudokkuuteen on puututtava jo varhaisessa vaiheessa. Lisäksi yhteiskunnan tulisi kannustaa poikia monipuoliseen minäkuvaan, jossa tunne- ja vuorovaikutustaidot nähdään voimavaroina, ei heikkoutena.
Poikien syrjäytyminen ei ole vain yksilöllinen tragedia, vaan koko yhteiskuntaa koskettava ilmiö. Jokainen syrjäytynyt nuori merkitsee paitsi inhimillistä menetystä myös taloudellisia ja sosiaalisia kustannuksia. Siksi syrjäytymisen ehkäisy on paitsi moraalinen, myös yhteiskunnallisesti järkevä investointi tulevaisuuteen.
Sosiaali- ja terveysministeriö selvittää keinoja ehkäistä poikien syrjäytymistä
Selvityksessä keskitytään kolmeen pääteemaan: sukupuoli koulutuksessa, poikien ja nuorten miesten hyvinvointi ja terveys sekä sukupuoli-ilmiöt sosiaalisen median aikakaudella. Tavoitteena on lisätä ymmärrystä sukupuolen merkityksestä syrjäytymisen taustatekijänä ja tuottaa tietoa ratkaisuista sukupuolten mukaan eriytyneisiin ongelmiin. Selvitys julkaistaan tammikuussa 2026.
Selvitys perustuu hallituksen tasa-arvo-ohjelman (2024–2027) toimenpiteeseen, jonka mukaisesti miehiin ja poikiin kohdistuvia tasa-arvo-ongelmia ja niiden yhteyttä nuorten miesten syrjäytymiseen tarkastellaan kokonaisvaltaisesti. Selvityksen pohjalta laaditaan toimenpidesuosituksia valtionhallinnolle havaittujen ongelmien ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi.
Tarkastelussa huomioidaan myös miesten ja poikien moninaisuus sekä sukupuolen lisäksi muut risteävät erot, kuten sosioekonominen tausta ja kulttuurinen monimuotoisuus.
-Poikien Äidit toimitus-
Lähteet: Sosiaali- ja terveysministeriö, Tilastokeskus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Opetushallitus PISA 2022, Nuorisotutkimusverkosto, Suomen Mielenterveysseura r, Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta.
