Uutisista on voinut lukea jälleen nuorten väkivaltaisista välienselvittelyistä.
Muutama seuraajamme lähestyikin meitä kertoen, että ovat työssään huomanneet poikien väkivaltaisen käytöksen lisääntyneen. Mediassakin on ollut puhetta siitä kuinka nuorten (alle 15-vuotiaiden) tekemät pahoinpitelyrikokset ovat lisääntyneet.
Seuraajamme Janina toimii luokanopettajana keskikokoisessa Yhtenäiskoulussa. Hän kertoi huomanneensa, että pojat leikkivät koulussa rajumpia ja väkivaltaisempia leikkejä mitä aiempina vuosina. Janina kertoo, että leikeissä saatetaan kaataa toisia ja hypitään päälle rajusti tai sitten ne sisältävät henkistä väkivaltaa ja alistamista. Ainahan osa pojista on välitunneilla leikkineet fyysisiä leikkejä ja painineet mutta Janinan mielestä tämä on erilaista ja näyttää ajoittain jopa show-painilta.
Väkivaltaisuudesta enemmän Janina on huolissaan siitä kuinka nuorten ja lasten keskuuteen on ajautunut nöyryytys sekä alistamis leikit. Leikeissä toiset laitetaan tekemään nöyryyttäviä asioita ja heitä painostetaan tähän kiristyksellä.
Opettajat ovat näihin tapauksiin puuttuneet ja niistä on keskustelu yhdessä oppilaiden sekä vanhempien kanssa. Tunnetaitoja koulussa opetetaan muutoinkin mutta nyt on otettu mukaan koulukuraattori tekemään yhteistyötä opettajien kanssa, jotta oppilaille löytyisi mielekästä mutta järkevää tekemistä välitunneilla.
Miten on tilanne varhaiskasvatuksen puolella?
Janina ei ole ainoa jota tämä asia koskettaa. Toinenkin seuraajamme kertoi olevansa huolissaan lasten lisääntyvästä väkivaltaisuudesta. Maija työskentelee varhaiskasvatuksessa kasvattajana keskikokoisessa päiväkodissa. Hän kertoo, että lapsilla ei välillä ole minkäänlaista ymmärrystä siitä, että toisia ei vain voi mennä satuttamaan.
Maija kertoo, että toisin kuin Janinan tarinassa koulumaailmassa heillä varhaiskasvatuksessa väkivallan lisääntymisen on voinut huomata lapsissa sukupuolesta riippumatta. Maija korostaa, että puhuu tässä hieman isommista lapsista sekä esikouluikäisistä joilta voi jo odottaa ymmärrystä siitä onko toisen satuttaminen oikein vai väärin. Myös varhaiskasvatuksessa harjoitellaan tunne- sekä kaveritaitoja mutta silti tilanne on erilainen kuin aiemmin.
Lue myös: Pojat kokevat jopa tyttöjä enemmän väkivaltaa
Mikä aiheuttaa väkivallan lisääntymisen?
Miksi lasten väkivaltainen käytös on lisääntynyt, kun on tullut ymmärrystä tunnetaidoista ja niitäkin opetetaan lapsille jo varhaiskasvatuksesta lähtien. Yhtä selkää syytä ei ole vaan usein kyse on monen tekijän yhdistelmästä. Moni lapsi kamppailee nykyään tunteiden säätelyn kanssa. Pettymykset, häpeä tai turhautuminen voivat tuntua niin voimakkailta, että se purkaantuu väkivaltaisena toimintana. Toisaalta sisäänpäin kertyvät tunteet voivat aiheuttaa lapsessa ja nuoressa ahdistusta jota hän ei osaa käsitellä.
Samaan aikaan nykylasten arki on muuttunut. Ruutuaika ja altistuminen väkivaltaiselle sisällölle voivat vaikuttaa siihen miltä maailma näyttäytyy lasten ja nuorten silmissä. Sosiaalinen media vaikuttaa osaltaan siihen miten nuoret ajattelevat, että asioihin kuuluu reagoida tai suhtautua.
Poliisi sanoo, että väkivalta- ja ryöstörikollisuuden kasvu keskittyy alle 15-vuotiaisiin. Huolestuttavaa onkin, että ilmiö näyttää koskevan yhä nuorempia lapsia sekä tekijöinä, että uhreina. Usein nämä ovatkin lähtöisin kaveriporukoista, jotka ovatkin suuressa roolissa nuorten elämässä. Ryhmäpaine voi joskus saada tekemään erikoisia ja tyhmiäkin asioita. Myös vanha sanonta ”joukossa tyhmyys tiivistyy”, pitää edelleen paikkansa.
Syrjäytyminen, mielenterveysongelmat sekä päihteiden käyttö ovat omiaan lisäämään väkivaltaista käytöstä. Korona-ajan vaikutusta on myös pohdittu. Eli, kuinka etäopiskelu sekä vapaa-ajan vähentyminen ovat voineet lisätä ahdistusta ja lisänneet jengien muodostumista. Joissakin tapauksissa kotiolot, kuten vanhempien päihteiden käyttö tai auktoriteetin puute ovat voineet vaikuttaa väkivaltaisen käytöksen lisääntymiseen.
Syitä on siis monia ja moniselitteisiä. Jokaisella väkivaltaisesti käyttäytyvällä on varmasti erilainen tarina ja juurisyyt käytökselleen. Meidän aikuisten tehtävänä on kuitenkin aina olla nuorten tukena ja auttaa heitä, väkivalta on usein avunpyyntö.
Ei koske kaikkia
Kuitenkin, tämä ei koske kaikkia lapsia tai nuoria. Usein väkivalta kasautuu pienemmälle joukolle olematta kuitenkaan yksittäistapaus. Kyse ei ole kuitenkaan siitä, että jotkut lapset olisivat pahoja vaan usein kyse on siitä etteivät he tiedä kuinka toimia toisin. Väkivalta on aina merkki siitä, että jokin on huonosti tai vaikeaa. Ei siitä, että lapsi olisi toivoton. Mikäli lapsen/nuoren väkivaltaisuus tai muuttunut käytös huolestuttaa, niin asiasta kannattaa jutella neuvolassa tai kouluterveydenhuollon kanssa.
