• You are currently viewing Jopa 44% vanhemmista on kurittanut lastaan fyysisesti

    Jopa 44% vanhemmista on kurittanut lastaan fyysisesti

    Kuritusväkivalta on ollut Suomessa lailla kiellettyä jo vuodesta 1984, mutta se ei ole valitettavasati kadonnut asenteista eikä teoista. Melkein puolet vanhemmista on kurittanut lastaan fyysisesti, ilmenee Lastensuojelun keskusliiton selvityksessä. 

    Selvitys on toteutettu kyselytutkimuksena (vastanneita kaikkiaan 1 011 henkilöä) ja siitä selviää, että 14 % kyselyyn vastanneista pitää ruumiillista kuritusta hyväksyttävänä kasvatuskeinona ja jopa 44 prosenttia on käyttänyt itse ruumiillista kuritusta.

    Tutkimuksen mukaan miehet suhtautuvat naisia hyväksyvämmin ruumiilliseen kuritukseen, toisaalta kyselyyn vastanneet miehet ovat myös saaneet naisia useammin itse osakseen kurittamista lapsena, mikä saattaa selittää eron. Ruumiillinen kuritus muodostaa nimittäin usein ylisukupolvisen ketjun. Ne vastaajat, joilla olivat kokeneet kurittamista lapsena, suhtautuivat kurittamiseen hyväksyvämmin.

    Mutta mikä on hienoa, pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna asenteet ovat selvästi parantuneet. Tukistamiseen suhtaudutaan kielteisemmin, kun taas ruumiillisella kurituksella uhkaamiseen hyväksyvämmin.

    kuritus

    Mitä on kuritusväkivalta?

    Kuritusväkivalta on fyysistä tai henkistä väkivaltaa, jossa vanhempi, muu aikuinen tai esimerkiksi isompi sisarus pyrkii aiheuttamaan lapselle fyysistä tai henkistä kipua rangaistakseen tai säädelläkseen tämän käyttäytymistä. Kuritusväkivalta on esimerkiksi lapsen tukistamista, läimäyttämistä, pilkkaamista tai tahallista huomiotta jättämistä. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2019.) Kasvatuksellisin syin perusteltua lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa on kutsuttu kuritusväkivallaksi (Ellonen 2012) tai kasvatukselliseksi väkivallaksi (Ensi- ja turvakotien liitto 2016).

    Lasten kaltoinkohtelulla tarkoitetaan kaikkea lapseen kohdistuvaa ruumiillista, henkistä ja seksuaalista väkivaltaa sekä lapsen tarpeiden laiminlyöntiä. Kuritusväkivaltaa ei ole lapsen rajoittaminen tai estäminen tarkoituksenmukaista voimaa käyttäen silloin, kun ei pyritä aiheuttamaan kipua. Esimerkkinä on kiinni tarttuminen silloin, kun lapsi on juoksemassa autotielle. Ku- ritusväkivalta erottuu lapsen laiminlyönnistä, jossa vanhempi ei esimerkiksi mielenterveysongelmien vuoksi vastaa lapsen emotionaalisiin tarpeisiin tai anna tälle riittävästi ravintoa ja jossa tavoitteena ei ole lapsen käyttäytymisen säätely. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2010, 16.)

    Lähde:Suomalaisten kasvatusasenteet ja kuritusväkivallan käyttö 2021, Annukka Paasivirta,
    Lastensuojelun Keskusliiton verkkojulkaisu 7/2021

    -Poikien Äidit toimitus-

    Vastaa