Kevät on täällä ja se on kirvoittanut jälleen koirankakkakeskustelun käyntiin. Ulkona kävellessä kakkaa näkyy, sitä on pientareiden päällä ja pitkin tietä. Koirankakka siellä, koirankakka täällä! Haittaako se?
Koiran ulkoiluttajalle saattaa välillä käydä niin, että kakkapusseja ei ole mukana. Syitä on miljoonia.
Syy voi olla esimerkiksi se, että sillä lenkillä koira sattui kakkaamaan kahdeksan kertaa ja pussit loppuivat kesken. Syy voi olla myös se, että edellisellä kauppareissulla unohtui ostaa lisää loppumassa olevia kakkapusseja. Joskus taas koiran vatsa on kuralla ja kakkaa on kertakaikkiaan mahdoton kauhoa pussilla, ainoa millä sen saisi pois, olisi pilli. Nam.
Silloin ei vaihtoehtoja juurikaan ole, muuta kuin jättää kakat siihen mihin se koira ne vääntää. Voin sanoa kokemuksesta, että se tilanne on äärimmäisen nolo koiranomistajalle ja lähes aina kohdalle sattuu samalla torikokous. Tällaiselle yllärikakalle koira valikoi aina paikan, missä kakka on mahdollisimman esillä.
Koirankakka väärässä paikassa
Naureskelin tätä omassa instagramissani ja joku vinkkasi hyvän vinkin; kakkapussien loputtua kakat voisi piilottaa lumikökkäreiden alle. Loistava idea!
Vai onko sittenkään?
Seuraava kommentoija sitten taas sanoi, että EI, älkää tehkö sitä. On helpompi katsoa missä kakkaa on ja estää lasta kiipeilemästä siinä kohdassa, kuin yllättyä kotona lapsen koirankakkasesta kengänpohjasta tai talvihaalarista.
Tämän uskon, eli ei piilotella kakkoja.
Mitä pitäisi sitten tehdä kun kakkapussit loppuu kesken ja koira kakkaa nolosti kaikkien nähden talon portillle?
Eipä siinä auta kun olla ja ihmetellä. Paikan voi merkitä ja tulla myöhemmin keräämään kakat, tai sitten voi huhuilla töllisteleviltä ihmisiltä onko kenelläkään sattumoisin pussia mukana.
Joskus on taskuni pohjalta löytynyt vanha maski millä pienikokoisen koiran kakat on ainakin saanut hyvin kerättyä. Isomman koiran jätöksiä en kuitenkaan lähtisi ehkä maskilla keräämään, ajatuskin oksettaa.
Kesällä olen myös joskus löytänyt ison lehden minkä sisään olen saanut napattua kakkakikkareen. Joskus olen tökkinyt kepillä kakkakikkaretta edes vähän sivummalle, se ei ollut hyvä idea, sillä kakka levisi pitkin tietä.
Kevät ja koirankakka -ikuinen keskustelunaihe
Aina kun kevät tulee on koirankakkakeskustelut käynnissä. Kaupunkien omat ryhmät täyttyvät koirankakkojen lähikuvista (miksi kukaan haluaa niitä kuvata?) ja hulluimmat vahtivat koirankakkarikollisia kiikareiden kanssa ikkunasta.
Olipa kerran meidän kaupungin someryhmässä kertomus, kuinka joku oli käynyt tunkemassa koirankakat postilaatikosta lapun kera “Kerää ensi kerralla koirasi paskat”. Hommasta erityisen hassun teki se, että koti minne tämä ylläri tiputettiin, ei ollut koiratalous. Hups.
Mutta armoa nyt koiranulkoiluttajille, aina ei ole pusseja mukana, syystä tai toisesta.
Ja me koiranulkoiluttajat luvataan, ettei piilotella niitä kakkoja sinne lumen alle!
