Yhä harvempi nuori jaksaa jaksa viikkoa rippileirillä. Ahdistusta voivat aiheuttaa poissaolo kotoa, ahtaat tilat, vieraat ihmiset tai neuropsykiatriset haasteet. Miten rippileirit tulisi järjestää kaikki nuoret huomioon ottaen?
Rippikoulu on noin puolen vuoden mittainen kokonaisuus. Keskeinen osa rippikoulua on perinteisesti viikon mittainen leirijakso, mutta kaikille nuorille se ei ole sopivin vaihtoehto. Tämän vuoksi Ylöjärven seurakunta järjesti kesällä 2025 uudenlaisen ratkaisun: hybridirippileirin.
Aamulehden mukaan leiri alkoi kokoontumisilla Ylöjärven keskustan nuorisotiloissa ja vain osa päivistä vietettiin varsinaisella leiripaikalla.Tällä tavoin seurakunta pystyi vastaamaan nuorten yksilöllisiin tarpeisiin ja varmistamaan, että jokaisella on mahdollisuus osallistua rippikouluun omista lähtökohdistaan.
Tämän takia nuoret ei jaksa rippileirillä
Monet asiantuntíjat näkevät potentiaalia vaihtoehtoisissa rippikouluissa. Aina on ollut nuoria, joille viikon mittainen rippileiri on tuottanut haasteita, mutta ennen heidät vain työnnettiin sinne selviämään.
Seurakuntapastori Juha-Pekka Haavisto kertoo, että viidessä vuodessa erityisnuorten määrä ja nuorten ahdistus ovat kasvaneet, mikä korostaa tarvetta tällaiselle uudenlaiselle ratkaisulle. Pienryhmärippileirejä ja lyhennettyjä rippikouluja on kuitenkin järjestetty joissakin kaupungeissa jo aiempina vuosina.
“Pienryhmärippikoulun malli on suunniteltu erityisesti nepsy-nuorille eli neurokirjolaisille. Pienryhmä voi olla varteenotettava vaihtoehto myös nuorille, jotka kokevat sosiaalista ahdistusta eivätkä pärjää isossa ryhmässä. Pienryhmämalli ottaa huomioon myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat nuoret, jotka kohtaavat hämmentäviä tilanteita leirillä esimerkiksi saunomiskäytännöissä”, kertoo Helsingin seurakuntayhtymän projektipäällikkö Demian Seesjärvi.
Neuropsykiatrisista haasteista kärsivät tarvitsevat omaa tilaa ja rauhaa ladatakseen akkuja. Myös lisääntyneet ahdistuneisuus- ja masennusoireet aiheuttavat tarvetta toisenlaisiin järjestelyihin. Perinteisessä rippileirissä sellainen ei ole mahdollista.
Nuorten haasteiden taustalla on muun muassa kokemattomuus yöpymisestä muualla. Ennen vanhaan perheillä oli laajat tukiverkostot ja lapset viettivät pitkiäkin aikoja sukulaisissa. Koronavuosi pahensi tilannetta, koska silloin yökyläilyä ei ollut juuri lainkaan. Nykyiset rippikoululaiset olisivat olleet tuolloin parhaassa iässä opettelemaan yöpymistä kavereiden ja sukulaisten luona.
Jotkut nuoret pelkäävät rippileirille menoa mahdollisen kiusaamisen vuoksi. Jos takana on vuosien kiusaaminen, on nuoren mahdotonta osallistua rippileirille luottavaisin mielin. Vaikka taustalla ei olisi varsinaista kiusaamista, voi nuori olla kokenut ulkopuolisuuden ja yksinäisyyden tunteita. Sellaisten ajatusten kanssa on vaikea osallistua rippileirille.
Nuorten todellisuus on muuttunut
Kaikki tämä selittää, miksi aihe on herättänyt runsaasti keskustelua puolesta ja vastaan. Eikä ihme, koska nuoret ja maailma ovat muuttuneet. Koemme enemmän arjessa kuormitusta, digilaitteet ovat jatkuvasti läsnä, eikä meillä ole samanlaista sosiaalista tukea kuin aikaisemmin.
Myös nuorten mielenterveydelliset haasteet ovat lisääntyneet huomattavasti. Nuorisopappi Ari Jarvan mukaan sosiaalisen median aiheuttama lyhytjänteisyys, pornon vapaa saatavuus ja kasvatuksen suunnan hukkaaminen eivät tee hyvää lasten ja nuorten kehitykselle.
Siksi on tervetullutta ja vastuullista huomioida nuorten yksilölliset tarpeet ja tarjota vaihtoehtoja. Rippikoulun ja varsinkin rippileirin tulisi olla jokaiselle myönteinen ja turvallinen kokemus, jossa oma identiteetti saa kasvaa rauhassa.
-Poikien äidit toimitus-
Lähteet: Helsingin Sanomat, Ilta-Sanomat, Kirkko ja kaupunki ja Yle
