You are currently viewing Vanhemmat antavat lapsilleen mallin päihteidenkäytöstä
Kuva: Tekoäly

Vanhemmat antavat lapsilleen mallin päihteidenkäytöstä

Alkoholin kohtuukäyttö lasten läsnäollessa on aihe, joka herättää ajatuksia suuntaan ja toiseen, sekä nostattaa pintaan monenlaisia tunteita. Vanhempien on hyvä olla tietoisia oman alkoholin käytön vaikutuksesta lapseen. Kesälomakausi lisää usein alkoholin kulutusta aikuisilla, joten juuri nyt on hyvä hetki pysähtyä pohtimaan: “millaisen mallin minä annan?” Totuus on se, että vanhemmat antavat lapsilleen mallin päihteidenkäytöstä.

Alkoholin käytölle ei ole olemassa turvallisia kohtuukäyttörajoja. Suomessa korkean riskin taso keskikokoiselle terveelle miehelle on 23-24 alkoholiannosta viikossa tai kolme annosta päivittäin käytettynä. Naisten vastaavat luvut ovat 12-16 annosta viikossa tai kaksi annosta päivittäin.

Yhdellä annoksella tarkoitetaan 33cl keskiolutta (4.7%), 12cl mietoa viiniä tai 4cl väkevää alkoholia. Kohtuukäytöllä tarkoitetaan alkoholin käyttöä, joka on alle korkean riskin tason. Minimoidakseen käytön haittavaikutuksia, alkoholin käyttötapakaan ei voi olla ongelmallinen. Turvallista käyttörajaa ei tosin ole, ja siksi Pohjoismaisten ravintosuositusten mukaan kaikkien tulisi välttää alkoholin käyttöä.

Lapsen näkökulma vanhemman alkoholin käyttöön

Lapset ovat herkkiä havaitsemaan pienetkin muutokset vanhemmissaan, jotka johtuvat alkoholin kohtuukäytöstä. Vaikka osa aikuisista saattaa kokea alkoholin käytön kohtuullisena ja hallittuna, vähäinenkin muutos aikuisen olemuksessa, käytöksessä tai äänensävyssä voi aiheuttaa lapsessa huolta, hämmennystä ja turvattomuutta.

Aikuinen saattaa ajatella, että lapsi ei tajua, mistä on kyse. Tutkijat ovat alkaneet tarkastella vanhemman alkoholinkäytön vaikutuksia lapsen näkökulmasta, silloinkin kun kyseessä on kohtuukäyttö eikä päihdeongelma.

Suomessa on kuitenkin 89 000 alaikäistä lasta, joiden biologisella vanhemmalla on päihdeongelma tai on ollut sellainen. Se tarkoittaa 8,7 prosenttia kaikista alaikäisistä, näin selviää THL:n tekemästä rekisteritutkimuksesta. Päihdeongelmaisten lisäksi valtaosa suomalaisista aikuisista käyttää alkoholia jonkin verran eli alkoholin käytön vaikutukset koskettavat suurta osaa suomalaisperheiden lapsista.

Vanhempien alkoholitottumukset ennustavat vahvasti nuorten alkoholin käytön aloittamista tulevaisuudessa

Science Directin tutkimuksessa ‘’Parental modeling and parenting behavior effects on offspring alcohol and cigarette use: a growth curve analysis’’ korostuu vahvasti teema siitä, että vanhempien alkoholin käyttö, siihen liittyvät asenteet ja kodin ilmapiiri, ennustavat vahvasti nuorten alkoholin käytön alkamista ja sen vaikutuksia myöhemmässä elämässä. Vertaiset eli nuoren kaveripiiri lisäävät tätä vaikutusta erityisesti murrosiässä.

Vaikka riskit nuoren juomiselle ovat kohonneet silloin, kun vanhempien alkoholin käyttö on runsasta, on European Child & Adolescent Psychiatryn tutkimuksen ‘’The effect of the severity of parental alcohol abuse on mental and behavioural disorders in children‘’ mukaan vaikutusta myös vanhempien vähäisemmällä alkoholin käytöllä.

Erityisen merkityksellistä on se, miten nuori kokee vanhemman juomisen ja suhtautumisen siihen. Vanhempien alkoholin kohtuullinenkin käyttö häiritsee perheen rutiinia ja yhteisiä hetkiä. Lapset havainnoivat vanhempien alkoholin käyttöä ja mallintavat heidän kulutusmallejaan, kuten alkoholin määrää ja käyttötiheyttä. He myös tulkitsevat siihen liittyviä asenteita ja odotuksia.

Suomalaisten suhtautuminen pienten lasten vanhempien alkoholin käyttöön

Noin kolme neljästä eli 73 prosenttia suomalaisista oli vuosina 2008 ja 2016 sitä mieltä, ettei pienten lasten seurassa tulisi käyttää lainkaan alkoholia tai ainakaan humaltua. Suomalaisten suhtautumisessa alkoholin käyttöön pienten lasten läsnäollessa ei ole tapahtunut suuria muutoksia tuona aikana.

Noin kolmasosa suomalaisista kuitenkin hyväksyy humaltumisen lasten seurassa, jos paikalla on joku selvä aikuinen, joka huolehtii lapsista. Tässä asiassa hyväksyvä suhtautuminen on kuitenkin pienentynyt merkittävästi vuodesta 2008 vuoteen 2016 mennessä, vastaajan iästä ja sukupuolesta riippumatta. Myöskään sillä ei ollut vaikutusta suhtautumiseen, oliko vastaajalla lapsia vai ei.

Tutkimukset puhuvat: vanhemman juominen vaikuttaa lapseen

Tutkimustulokset korostavat, että vanhempien tulisi olla tietoisia omasta esimerkistään lapsille ja puhua avoimesti alkoholin käytöstä. Heidän on hyvä muistaa myös se, että selkeät säännöt ja rajat eivät vain rajoita nuorta, vaan ovat hänen suojakseen. Turvallinen perheen arki, jossa aikuiset ovat läsnä ja johdonmukaisia, voivat vähentää päihderiskejä merkittävästi. Vanhempien kannattaa kiinnittää huomiota omaan alkoholinkäyttöön etenkin loma-aikoina, kuten kesällä.

Kesä lisää alkoholin käyttöä monissa perheissä. Tämä nostaa esiin käytännön huolia: kuka huolehtii lapsesta, jos hän sairastuu tai sattuu jokin haaveri? Entä, jos lapsen kanssa täytyy lähteä sairaalan päivystykseen, kuka voi ajaa autoa? Lapsella tulisi aina olla joku tuttu ja turvallinen aikuinen, joka vastaa hänen hyvinvoinnistaan.

Vanhemman on hyvä myös pohtia alkoholin käyttöään ja missä tilanteissa sitä nauttii. Tarvitaanko alkoholia juhlistamaan kaikkia juhlapyhiä vai voiko sen korvata joillain muilla perinteillä? Joillekin alkoholin käyttö on keino käsitellä vaikeita tunteita, ainoa mahdollisuus rentoutumiseen tai ihan vaan pelkkä tapa. Mitä alkoholi sinulle antaa ja mihin sitä tarvitset?

-Poikien äidit toimitus-

Artikkelin kuva on luotu tekoälyllä

Lähteet: European Child & Adolescent Psychiatry,The Guardian, IAS, Päihdelinkki, Sage journals, ScienceDirect, Suomen ASH ry ja THL 

 

Vastaa