Mainos: Perhehoitokumppanit. Voinko ryhtyä sijaisvanhemmaksi eli perhehoitajaksi, vaikka en koe minun tai perheeni olevani ”tavallinen perhe”? Tämä on kysymys, jonka Perhehoitokumppanit kuulevat usein. Moni kuvittelee, että sijaisvanhemmuus sopii vain naimisissa oleville, keskiluokkaisille, täydellisen tasapainoisille perheille tai pariskunnille, joilla on iso omakotitalo ja koira. Todellisuus on kuitenkin paljon monimuotoisempi, ja se on hyvä uutinen sekä sinulle että lapsille, joille etsitään perhehoitajia.
Ei ole tavallista, on vain jokaisen omannäköistä arkea ja perhettä. Kiiltokuvia ei ole olemassa, ja jokaisessa perheessä itketään ja nauretaan, ollaan yhdessä sekä erikseen. Ei ole perhettä, jossa ei olisi välillä sekaista, pyykit levällään tai joskus jääkaappi tyhjänä, kun on unohdettu käydä kaupassa.
Tärkeintä ei ole se, täytätkö jonkin stereotyyppisen perhekuvan, vaan se, että sinulla on halu ja kyky tarjota lapselle turvaa, huolenpitoa ja tavallista arkea sekä kyky. Perheiltä edellytetään myös kykyä yhteistyöhön ja avarakatseisuutta. Perhehoitajia tarvitaan eri puolilla Suomea, ja lasten tarpeet ovat hyvin erilaisia, joten miksi ei perhehoitoperheetkin olisi moninaisia?
Mitä sijaisvanhemmuus on ja kenelle se sopii?
Mitä lastensuojelun perhehoitajuus, eli sijaisvanhemmuus on?
Sillä tarkoitetaan tilannetta, jossa lapsi, joka ei voi asua omassa kodissaan, sijoitetaan huostaanoton kautta toiseen perheeseen. Perhehoitaja ei ole lapsen virallinen huoltaja, mutta hänellä on merkittävä rooli lapsen kasvussa ja arjessa vanhempana. Perhehoitajuus on jokaisen lapsen kohdalla erilaista. Joskus lapsi tarvitsee kodin vain muutamaksi viikoksi tai kuukaudeksi. Toisinaan sijoitus kestää vuosia ja jatkuu jopa täysi-ikäisyyteen asti.
Kuka voi olla sijaisvanhempana?
Tämä on kysymys, jonka vastauksesta moni yllättyy. Yksinhuoltaja voi toimia sijaisvanhempana. Myös sateenkaariperheet voivat ryhtyä sijaisvanhemmiksi. Maahanmuuttajataustainen henkilö voi olla sijaisvanhempi. Myös lapsettomat parit tai itselliset aikuiset voivat tarjota kodin lapselle, ja monille lapsettomille lastensuojelun perhehoitajuus onkin mahdollisuus lapsiperhe-elämään. Monimuotoisuus on vahvuus, sillä myös lapset tulevat hyvin erilaisista taustoista. Jokaisen hakijan kohdalla arvioidaan hänen tilanteensa yksilöllisesti, ja yhtä lailla lapsi sijoitetaan juuri hänelle sopivaan perheeseen.
Mikä on PRIDE-valmennus?
Perhehoitoon liittyy valmennusprosessi ja suomessa on yleisesti käytössä PRIDE-valmennus. Kyseessä on noin kuuden kuukauden mittainen valmennusprosessi, jossa saat tietoa sijaisvanhemmuudesta ja pääset pohtimaan, sopiiko tehtävä sinulle. Kaikki perhehoitajaksi aikovat käyvät perhehoitokumppaneilla valmennuksen läpi ennen perhehoitajaksi hyväksymistä.
|
FAKTALAATIKKO PS. Perhehoito on muuten yleisnimitys perheessä tapahtuvalle hoidolle, ja lasten kohdalla puhutaan lastensuojelun perhehoidosta, eli arkipuheessa sijaisvanhemmuudesta. Lapsi ei ole koskaan kenenkään sijainen.
|
Myytit ja todellisuus
Moni ajattelee, että perhehoitajaksi ryhtyminen edellyttää täydellisyyttä. Tämä ei siis pidä paikkaansa kuten jo yllä totesimme. Lapset eivät tarvitse supervanhempia, vaan tavallisia aikuisia arjen vanhemmiksi, jotka haluavat olla läsnä ja sitoutua!
Toinen sitkeä uskomus on, että sijaisvanhemmuus sopii vain ydinperheille. Todellisuudessa perhehoitoperheet ovat hyvin erilaisia. Tärkeintä on aina vakaa elämäntilanne ja halu tarjota lapselle koti. Vakaa elämäntilanne on monisyinen käsite ja kenelläpä meistä ei olisi aina ajoittain epävakaalta tuntuva tilanne. Kuitenkin esim. tuore parisuhde, lapsettomuushoidot, pieni vauva perheessä tai lastensuojelun asiakkuus ovat asioita, jotka vaikuttavat kykyyn toimia perhehoitajana, jolloin joudumme toteamaan, että aika ei ole otollinen sijaisvanhemmuudelle.
Joillakin on huoli siitä, että ilman sosiaali- tai terveysalan koulutusta ei voi olla sijaisvanhempi. Tämä ei pidä paikkaansa. Riittää, että sinulla on aikaa, sydäntä ja halua oppia, vanhemmuus on matka, olipa vanhemmaksi tulo tapahtunut miten tahansa. Me Perhehoitokumppaneilla kuljemme vierelläsi ja tarjoamme tukea silloin kun sitä tarvitset. Me olemme täällä sinua, perhettäsi ja sijoitettua lasta varten, kumppanina!
”Oli kiva huomata että yhteyttä todellakin pidetään ja kysellään kaikkea mahdollista. On koko ajan tunne ettei tässä olla täysin yksin. Olen kokenut tämän hyvin tärkeäksi asiaksi. Ja uskon että jatkuu tällaisena. Opastettu myös ottamaan yhteyttä matalalla kynnyksellä, etenkin näin alussa.”– Perhehoitajalta saatu palaute
Kyllä, myös sinä voit ryhtyä perhehoitajaksi
Kun hakijat miettivät kysymystä ”voinko ryhtyä sijaisvanhemmaksi”, vastaus on useammin kyllä kuin ei. Kerrataanpa mitä siis tarvitaan ehdottomasti:
- Riittävän vakaa elämäntilanne
- Halu sitoutua lapseen
- Avoimuus oppia
- Halu vastaanottaa tukea
Perhehoito ei ole yksin pärjäämistä. Saat tueksesi sinulle nimetyn työntekijän, joka tapaa sinua säännöllisesti, tarjoamme myös koulutuksia, vertaistukea sekä työnohjausta. Lisäksi perhehoitajalle maksetaan palkkiota ja kulukorvausta, jotka vastaavat Perhehoitokumppaneilla keskimäärin lähihoitajan kuukausipalkkaa yhdestä sijoitetusta lapsesta.
Moni perhehoitajaksi ryhtynyt on kertonut miten perhehoitajuus on rikastuttanut heidän elämäänsä. Perhehoitajana vaikutat lapsen tulevaisuuteen ja antaa hänelle kokemuksen turvasta ja pysyvyydestä. Lopulta kysymys ei ole siitä, onko kotisi iso vai pieni tai oletko yksin vai parisuhteessa. Kysymys on siitä, haluatko auttaa lasta arjessa ja tarjota hänelle kodin, jossa on välittämistä ja lämpöä.
”Sijaisvanhempi ei ole superihminen. Hän on tavallinen aikuinen, joka haluaa olla lapselle turvana.”
Lapsi ei etsi täydellistä perhettä vaan tavallisia aikuisia jotka välittävät!
Haluatko tietää lisää? Ota yhteyttä Perhehoitokumppaneihin ja kysy rohkeasti!
-Poikien Äidit toimitus yhteistyössä Perhehoitokumppanit-
