Frendit, ihan maailman paras tv-sarja. Olen katsonut kaikki jaksot läpi varmasti valehtelematta jo 10 kertaa. Frendejä katsellessa voi laittaa aivot narikkaan, kääntää stressitason nollille ja nauraa sydämensä kyllyydestä. Vitsi miten hyvä sarja se onkaan. (Sanoinko sen jo?) Se on NIIN hyvä!
Enpä ole koskaan miettinyt sarjan sisältöä sen enempää, kunnes nyt. Aloimme katsomaan sitä läpi Ossianin ja Oliverin kanssa, joka ilta muutama jakso. Mukava asento sohvalla, viltit ja himmeä valaistus. Pojat tykkäävät Frendeistä myös, vaikka ihan jokaista vitsiä eivät ehkä ymmärräkään.
Frendit menneisyydestä
Minut tuntevat tietävät, että minua ei oikeasti hetkeäkään hetkauta Frendien vähän vanhanaikaiset sukupuolijaot. Pystyn nauramaan niille ihan huolettomasti, vaikka ne eivät nykypäivää, minua tai perhettäni kuvaakaan. Mutta huomaan sen verran tämän nykyajan vaikuttavan minuunkin, että yllätän itseni selittelemästä jatkuvasti pojille yhtä sun toista sarjassa tapahtunutta asiaa.
Lue myös: Tasa-arvo lähti käsistä
Kuten se, kun Frendien tytöt kiljuvat kimpassa. Huomaan selittäväni, että kaikki naiset eivät kilju noin kavereiden kanssa. Jotkut saattavat kiljua, mutta eivät kaikki. Tai kun Joey, Chandler ja Ross pelaavat pokeria tyylikkäästi ja naiset taas kömpelösti, on mainittava, että jotkut naisetkin pelaavat tosi taitavasti korttia. Tai kun Rossille syntyvä vauva käy vain hoidossa isällään, mutta muutoin asuu täysin äitinsä luona. Silloin halusin mainita, että nykyään isäkin voi olla lapsen huoltaja tai ainakin molemmat vanhemmat tasaisesti.
Minua ei oikeastaan kiinnosta
Ja kuinka paljon minua ärsyttää, että nautinnollinen Frendien katselu on pilattu minulta täysin. En voi vain nauttia sarjasta rauhassa ilman, että minun pitää koko ajan selittää pojille jokaisen tapahtuman kohdalla, ihan varmuuden vuoksi, että VÄLTTÄMÄTTÄ tytöt eivät ole tuollaisia ja VÄLTTÄMÄTTÄ pojat eivät reagoi noin. Ja kuitenkin juuri ne jutut tekevät sarjasta niin hauskan. Ei se olisi läheskään yhtä hyvä, jos siinä ei vähän naurettaisi myös stereotypioille.
Tähänkö tämä on mennyt? Voiko mitään vanhaa sarjaa enää katsoa? IIman erityistä huolta siitä, että lapset saavat niistä yksipuolisen kuvan sukupuolirooleista? Miettikää Bondeja, James pelastaa jokaisen kiljuvan likan pahikselta ja kaataa naiset kertakäyttötavaroina sänkyyn. Voidaanko me katsoa enää Bondejakaan? Tarvitaanko vanhoihin ohjelmiin lisätekstitykset nykyajan lapsille, jotta eivät ala ajattelemaan liian stereotyyppisesti.
Pohdin, että tuskin meidän lapsuudessa meillekään vanhoista sarjoista kauheasti seliteltiin. Miksi tytöillä oli aina mekot koulussa ja pojilla hatut? Opettajalle vietiin omena, äiti leipoi kotona ja isä antoi luunappeja. Niitä ohjelmia vaan katsottiin ja lapset tajusivat ihan itse, että ajat muuttuvat. Nyt niin ei uskalla kuitenkaan tehdä, koska ajat ovat eri ja ihmiset kovin hyökkääviä. Jos poika erehtyy imemään jotain vaikutteita meidän nuoruuden ohjelmista, ongelmiin joutuu sekä äiti, että lapsi. Pitää siis ottaa varman päälle ja selostaa koko ajan.
Välillä mietin, että onko meillä kaikilla vaan liikaa aikaa, kun kaikki tällainen on mennyt niin vaikeaksi?
