Meillä on kaksi lasta, joista toinen lapsi ei nuku juuri ollenkaan omassa sängyssään. Isompi on koululainen ja toinen vielä päiväkoti-ikäinen poika. Vanhempi on nukkunut vauvasta asti omassa sängyssään, mutta tämä meidän kuopus nukkuu vuodesta toiseen äidin ja isän välissä. Aluksi ajattelimme, että ei se olen niin vakavaa, vaikka välillä viereen tuleekin yöllä, mutta nyt tuntuu, että loppua ei näy.
Poika nukkui vauvana omassa pinnasängyssä, mutta heti kun siirtyi isojen sänkyyn, niin yö ravaaminen alkoi. Me vanhemmat olemme aivan poikki. Nyt kaikki neuvot ovat kultaakin kalliimmat?
Olemme tehneet jo kaikkemme, vai olemmeko?
Lapsi ei nuku kokonaista yötä omassa sängyssään oikeastaan ikinä. Mielestämme olemme tehneet kaikkemme tilanteen muuttamiseksi. Poika haluaisi jo illalla heti meidän sänkyyn, mutta olemme sinnikkäästi laittaneet hänet omaan sänkyynsä, vaikka se vaatiikin nukuttamista ja vieressä makaamista. Suurempi ongelma alkaa vasta yöllä, kun olemme kaikki jo nukkumassa. Poika kiipeää viereen keskellä yötä. Usein en edes heti herää, vaan herään vasta kun poika pyörii meidän välissä. Pahimpina öinä lasta saa kantaa kolme-neljä kertaa takaisin omaan sänkyynsä.
Minulla on ollut periaate, että lapset nukkuvat omissa sängyissään, enkä haluaisi siitä luopua. Mieheni puolestaan on sitä mieltä, että yöllä pojan useaan kertaan omaan sänkyyn kantaminen on aika raskasta ja pääsisimme paljon helpommalla, kun poika voisi tulla heti alunperinkin meidän sänkyyn nukkumaan. Ymmärrän mieheni pointin, mutta tuntuu, että epäonnistumme yksinkertaisessa asiassa, jos annamme tässä nyt lapselle periksi.
Olemme koittaneet tarrapalkintoja, olen nukkunut muutamia öitä pojan kanssa hänen sängyssään (silloinkin lapsi siirtyi isän viereen aikuisten sänkyyn yöllä), olen valvonut pidempään, jotta saan lapsen heti siirrettyä takaisin kun lähtee haahuilemaan…ja vaikka ja mitä!
Isaac Del Toro
Pitääkö luopua omista periaatteistani?
Nyt olemme siinä pisteessä, että jos tähän ei pian tule muutosta, niin luovutan. Lapsi ei nuku omassa sängyssään ja minä en voi sille mitään! Nukkukoot sitten vaikka aikuiseksi meidän vieressämme. Haluan kuitenkin vielä kerran yrittää onnistua. Kaikki neuvot ja vinkit otan ilolla vastaan. Mikä on toiminut teillä joskus? Mikä voisi toimia? Mitä olette lukeneet asiasta ja ihan kaikki mahdollinen tieto on pelkkää plussaa. Ei tämä tästä enää tämän pahemmaksi voi mennä.
Olisi myös kiinnostavaa kuulla, että miten niissä perheissä jossa lapsi sitten nukkuu säännöllisesti vanhempien kanssa, voidaan pitää huolta parisuhteesta ja esimerkiksi missä harrastatetaan yöllä seksiä? Meillä on aika pieni asunto ja missään olohuoneessa emme voi sitä tehdä, kun isompi lapsi heräisi. Hän on hyvin herkkäuninen. Kiitos kaikille jo etukäteen.
Sana on vapaa kirjoituksia voi lähettää meille osoitteeseen jonna@poikienaidit.fi ja Sarianna@poikienaidit.fi
Julkaisemme ne nimettömänä.