Monissa perheissä kamppaillaan yleensä samojen asioiden kanssa. Yhdeksi kiistakapulaksi nousee monesti esiin kaikille tuttu asia – mikä on sopiva ruutuaika lapselle?
Ruutuajalla tarkoitetaan sitä aikaa, minkä lapsi viettää television, tietokoneen, puhelimen tai tabletin parissa. Mitä pienempi lapsi on, sitä vähemmän hänellä olisi hyvä olla ruutuaikaa. Helpointa on määritellä eri ikäisille lapsille tuntiajat, eli montako tuntia päivässä lapsi saa viettää ruudun edessä, oli se sitten television katsomista, pelaamista tai muuta ruudun äärellä tapahtuvaa toimintaa.
Mikä on sopiva ruutuaika lapselle?
1. Yhteiset pelisäännöt
Lapset ottavat mallia vanhemmistaan. Näin ollen vanhempien olisi hyvä tarkastella myös omaa käyttäytymistään laitteiden parissa. Jos vanhemmat itse ovat jatkuvasti puhelin kädessä, lapsi mallintaa sitä omaan käyttäytymiseensä. Helposti käy niin, että lapsi unohtuu ruudun eteen. Päivään olisi hyvä mahtua muitakin aktiviteetteja ja lapsen päivän pitäisikin koostua pääasiassa leikin, ulkoilun, harrastusten ja perheen yhteisestä ajasta, sekä riittävästä unen saannista.
Lue myös: Muistatko nämä hauskat jutut ysäriltä?
Vanhempien tulisi yhdessä sopia selkeät pelisäännöt lapsen kanssa siitä, paljonko telkkaria saa päivässä katsoa ja siitä, montako tuntia päivässä pelikoneita saa käyttää. Asiaa miettiessä pitäisi ottaa huomioon lapsen ikä, kehitystaso sekä millaista sisältöä lapsi aikoo katsoa.
2. Sovellukset apuun
WHO:n (World Health Organization) mukaan suositus ruutuajalle on alle tunti päivässä 2-4 -vuotiaille lapsille. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen suosituksen mukaan kouluikäisten ruutuaika olisi alle kaksi tuntia päivässä.
Erilaiset sovellukset auttavat vanhempaa valvomaan lapsen ruutuajan käyttöä ja asettamaan rajoja sen käytölle. Osassa laitteista on käyttöä rajoittavat toiminnot valmiina. Riittää, että ne kytketään päälle. Mikäli laitteissa ei ole tällaista toimintoa valmiina, apuna ovat erilaiset laitteelle ladattavat sovellukset, joiden kautta rajoitukset voidaan lisätä.
3. Ruutuajan positiiviset puolet
Kaikki ruutuaika ei silti ole pahasta. Lapsi oppii ja omaksuu uutta tietoa jatkuvasti. Aikuisen olisi hyvä kiinnittää huomiota siihen mitä lapsi ruudun edessä tekee, eikä pelkästään siihen montako tuntia lapsi ruudun edessä viettää. Koska teknologia on niin vahvasti läsnä nyky-yhteiskunnassa, on hyvä asia, että lapsille tulevat tutuksi erilaiset koneet ja laitteet ja että lapsi oppii käyttämään niitä sujuvasti ja hyödyntämään niiden ominaisuuksia.
Lue myös: Katri Haapanen -“Minulle on sanottu, ettei poika tarvitse syliä.”
Mistä sitten tietää mikä on liikaa ruutuaikaa? Mikäli lapsi ei suostu luopumaan peliohjaimestaan tai lapsi tulee helposti ärtyisäksi ja levottomaksi eikä keksi muuta tekemistä, ruutuaikaa olisi hyvä vähentää. Koska lapset ovat erilaisia, ei ole olemassa yleispätevää ohjetta ruutuajasta. Tärkeää on tietää mitä lapsi tekee ruutuajallaan ja että sisällöt ovat lapsen ikätasolle sopivia.
—
Vanhempien kannattaa myötäelää ja tarkkailla ruutuajan vaikutusta lapseen. Selkeät säännöt, ruutuajan ansaitseminen ja esimerkin voima kantavat pitkälle hyvään mediasuhteeseen.
Lähde: WHO
-Poikien äidit toimitus-
