• You are currently viewing Näin kasvatat hyvän itsetunnon omaavia lapsia

    Näin kasvatat hyvän itsetunnon omaavia lapsia

    Hyvä itsetunto ja terve minäkuva ovat tärkeitä mahdollistajia elämässä ja yksi parhaimmista perinnöistä, joita voimme lapsillemme antaa. Mistä hyvä itsetunto rakentuu ja miten tukea sen kehitystä? Näin kasvatat hyvän itsetunnon omaavia lapsia.

    Minäkuva syntyy vuorovaikutuksessa muiden kanssa

    Pienellä lapsella ei ole käsitystä itsestään ja siitä, millainen hän on. Lapsi oppii näkemään itsensä muiden tarjoaman peilin kautta ja luo käsityksen itsestään sen avulla, miten hän huomaa muiden hänelle puhuvan ja häntä katsovan. Millainen olen? Olenko ilon vai pettymyksen lähde? Olenko yhteyden ja rakkauden arvoinen? Tämä peilisuhde jatkuu ainakin murrosikään saakka ja vaikuttaa ihmisen tapaan toimia vuorovaikutuksessa muun maailman kanssa. Myös esimerkiksi toisen ihmisen vertailukohteeksi joutuminen muovaa uskomuksia omista kyvyistä sekä käsitystä siitä, millainen on muiden silmissä.

    Minäkuva ohjaa ihmisen sisäisiä toimintoja ja käyttäymistä tässä hetkessä, mutta sillä on vaikutuksensa myös tulevaisuuteen: mille kaikelle lapsi ja nuori antaa itselleen luvan kokea, mihin uskoo pystyvänsä ja millaisiin tehtäviin ryhtyy. Millaisen heijastuksen annamme lapsesta itselleen sanojemme ja eleidemme kautta? Sen kautta hän oppii näkemään itsensä. 

    “Kun leikkaat sen puolestani, kirjoitat sen puolestani, etsit sen puolestani, avaat sen puolestani, solmit sen puolestani… Ainoa mitä opin on, että teet sen paremmin kuin minä.” – Tuntematon

    Lue myös: Lapsen ja nuoren tunnetaidot haltuun

    Näin kasvatat hyvän itsetunnon omaavia lapsia

    Hyvä itsetunto on itseen, omiin vahvuuksiin ja uuden oppimisen kykyyn luottamista. Se on itsensä ja muiden arvostamista, sekä uskallusta ja turvaa epäonnistua ja nousta uudestaan. Miten esimerkiksi reagoimme lapsen ja nuoren tekemiin vahinkoihin, virheisiin, valintoihin ja epäonnistumisiin? Opetammeko reaktioillamme lapsen piilottamaan ne tulevaisuudessa meiltä vanhemmilta vai osoitammeko, että jokainen tekee virheitä, mutta niistä voi oppia – ja osoitamme lempeästi vastuun?

    Meidän ihmisten yhtiä ydintarpeita on nähdyksi ja kuulluksi sekä omana itsenään hyväksytyksi tuleminen. Etsimme keinoja ja rooleja, joiden kautta huomaamme näiden tarpeiden tulevan täytetyiksi. Etsimme edelleen aikuisena niitä asioita, joita vaille jäimme omassa lapsuudessa. Ehkä koimme hylätyksi tulemisen kokemuksia ja vietämme aikuisuuden yrittäen etsiä rakkauden kokemuksia tai päinvastoin alamme uskomaan pärjäävämme ilman sitä. Ehkä koimme tulevamme hyväksytyiksi vain suoriuduttuamme hyvin koulusta ja saaden 10 arvosanoja ja vietämme aikuisuuden suorittamiseen uupuen.

    Lapsi, jota on kohdeltu kunnioittaen ei tarvitse koko aikuisuuttaan oppiakseen olevansa sen arvoinen (A.Simone). Hyvä itsetunto rakentuu hyväksyvässä ja turvallisessa ympäristössä, jossa saa tulla omana itsenään nähdyksi, kuulluksi ja hyväksytyksi. Tärkeintä on kannustaa lasta olemaan juuri oma itsensä ja antaa hyvää palautetta myös silloinkin, kun palaute ei tule suoritetuista asioista. “Olet tärkeä, juuri noin kuin olet”, “Tiedätkö, että on hienoa saada olla äitisi”. Tässäkin asiassa, kuin monessa muussakin yksi merkittävimmistä on myös vanhemman oma esimerkki: oletko sinä tyytyväinen itseesi?

    Uskalletaan irrottautua pelosta siitä, miltä jokin asia näyttää ulospäin ja etsitään sisimmät tarpeet. Nähdyksi ja kuulluksi tuleminen rakkauden ja hyväksynnän kautta luo puitteet terveen itsetunnon kehittymiselle.

    Haluan kasvattaa lapsia, joiden ei tarvitse miettiä ovatko he tarpeeksi hyviä ja riittäviä omana itsenään.

    Miten sinä jatkaisit lausetta? Kirjoita kommentteihin: Haluan kasvattaa lapsia, joiden / jotka..

    Lue myös: Lastenpsykiatri Raisa Cacciatore: On yksi erittäin tehokas tapa saada lapselle hyvä itsetunto

     

     

    Vastaa