Tässä artikkelissa esittelemme neljä lapselle rakasta pehmoa. Pehmot esittäytyvät.
Pehmot ja niiden tarinat
Hei olen Laihis!
9 vuotta sitten Mikin isotäti antoi minut lahjaksi, olemme olleet yhdessä siitä eteenpäin. Minua on rakastettu TODELLA paljon, niin kuin kuvasta voit nähdä.
Olen kokenut hurjasti kaikkea jännää. Olen ollut kerran kadonneena kokonaisen kuukauden Mikin ollessa 6 vuotias. Minulle pidettiin jäähyväisjuhlat ja Mikki vastaanotti (vastentahtoisesti) uuden pupun tilalleni. Mikin äiti väitti Mikille, että lähdin pupuperheen luokse, mutta oikeasti olin piilossa auton hansikaslokerossa. Hyvä piilo olikin.
Toinen jännä tilanne oli aikanaan Egytin lomallamme, kun huoneen siivooja vei minut lakanoiden mukana pesulaan. Mikin äiti ja isä saivat hankittua minut onneksi takaisin.
Mikki ei mene minnekään yöksi ilman minua. Olen aina mukana. Mikki tykkää pitää minua sylissä vieläkin päivittäin. Kun Mikki oli pieni minua on rutistettiin, imettiin, purtiin ja heiteltiin.
Olen käynyt kerran nalletohtorilla ja sain sieltä uuden nenän ja silmät. Mikki ei kuitenkaan anna äidin täyttää minua uudelleen, sillä Mikki pitää minusta tällaisena kuin olen. Minua kyllä pestään,mutta värini on silti muuttunut pysyvästi tummaksi. Nimeni on nykyään Laihis, koska olen niin laiha.
Hei olen Tikru!
En ihan muista varmuudella miten päädyin Lukan pehmoksi, mutta olen ollut mukana Lukan elämässä jo 11 vuotta. On hauska sattuma, että juuri minä olen Lukan pehmo, sillä Lukassa ja Nalle Puhissa seikkailevassa Tikrussa on paljon samaa.
Kun Luka oli pienempi, niin minulla oli erilaisia vaatteitakin päällä. Luka halusi pukea minut vaatteisiin ja hän hoiti minua kuin pientä vauvaa. Pääsin rattaisiin ja nukensänkyyn Lukan leikeissä. Olin myös pyörän tarakalla istuimessa. Välillä minulle piti jättää paikka ruokapöytään.
Minä en ole koskaan kadonnut, sillä Luka on pitänyt minusta erittäin hyvää huolta. Edelleenkin pääsen Lukan kainaloon yöllä ja mukaan reppuun jos Luka lähtee jonnekin yökyläilemään. Muuten en enää oikein ole mukana leikeissä, Luka on jo niin iso.
Onneksi Lukan pikkuveljet ottavat minut aina mukaan leikkeihinsä jos pehmot leikkivät keskenään. Olen muille pehmoille ikään kuin isoveli.
Hei olen Kettu Repolainen!
Omistajani Olli on vasta 3 vuotias. Minut on Ollin äiti ostanut aikanaan Lapista. Silloin kun Olli oli vielä äidin masussa. Olli sai minut heti kun tuli ensimmäisen kerran kotiin sairaalasta. Olenkin Ollille todella tärkeä ja Ollin on vaikea saada unta ilman minua. Nykyään kun Ollin perheellä on pieni koiranpentu, niin olen usein iltaisin hukassa. Koira tykkää kuskata minua eripuolille asuntoa ja sitten Olli ei löydä minua enää ollenkaan. Onneksi olen sitten kuitenkin aina jostain löytynyt.
Minulta on hieman lähtenyt jo väriä silmistä ja olen menettänyt pörröisyyteni, mutta edelleen minua on oikein mukava halia. Olli laittaa minut yöksi aina yöhousujensa sisään. Syytä siihen ei tiedä kukaan, mutta se on Ollin tapa. Siellä on minulla turvallinen olla, joten ihan kiva tapa onkin. Tästä tavasta johtuen minua on myös pestävä aika tiuhaan tahtiin. Ehkä juuri siksi olen kulunut niin nopeasti.
Hei olen Norsu!
Minä olen kotoisin Espanjasta josta Veetin äiti minut hankki kun odotti veetiä. Äiti oli melko vakuuttunut, että Veeti on tyttö, joten minulla on vaaleanpunainen rusetti kaulassa. Nykyään se on harmaa. Alkuperäinen väri oli hyvä, sillä Veetikin tykkää pinkistä.
Minussa on sellainen erikoisuus, että jalassani on hopeinen pieni tähti. Minun toinen nimenikin on Tähti. (Norsu Tähti). Veetille olen tärkeä, mutta Veeti ei vie minua juurikaan mihinkään. Hän pelkää, että katoan. Siitä syystä olen pääasiassa aina Veetin sängyssä.
Veeti ottaa aina eskariin, sekä muihin kyläpaikkoihin mukaansa muut pehmot, jotta minä pysyn turvassa kotona. Joskus olen päässyt pidemmille perhematkoille mukaan.
Vaikka olenkin ollut pääasiassa turvassa Veetin sängyssä kaikki nämä 6 vuotta, niin olen silti aika paljon muuttunut matkan varrella. Veeti sai juuri vähän aikaa sitten nähdä miltä näytin alunperin ja hän ei ollut uskoa silmiään. Veetin mielestä en ole enää yhtään niin pehmeä kuin pitäisi, silti hän pitää minut mielellään lempi pehmonaan.
Hauska tuplapehmo idea:
Kun hankit vauvalle unipehmon, niin osta niitä heti kaksi kappaletta. Kun lapsi kasvaa aikuiseksi ja saa joskus vielä oman lapsen, voi hän antaa lapselleen tismalleen samanlaisen pehmon kuin mitä itsellään oli lapsena.
Minkälaisia pehmoja teidän perheen lapsilla on?
