You are currently viewing Taas päänsärkyä – mikä avuksi?
Photo by Elyas Pasban

Taas päänsärkyä – mikä avuksi?

“Taas päänsärkyä.” Onko lausahdus osa arkeasi? Päänsärky voi johtua monesta eri syystä ja kipu voi tuntua eri puolilla päätä. Joskus särky on vain pientä jomotusta, mutta välillä se voi yltyä hyvinkin voimakkaaksi. Ohimenevän päänsäryn syyt ovat useimmille tuttuja. Esimerkiksi jännittäminen oireilee useimmiten jomottavana tai kiristävänä tunteena. Jännityspäänsärkyyn voi auttaa venyttely, rentoutuminen tai niskajumppa. Myös erilaiset kehon rasitustilat ja unen puute voivat aiheuttaa päänsärkyä. Yleisimpiä samoin oirein toistuvien päänsärkyjen syitä ovat migreenityyppiset säryt, jotka voivat olla niin kovia, että ajaa potilaan vuodelepoon.

Lue myös: Mistä tummat silmänaluset johtuvat

Eniten päänsärystä kärsivät työikäiset naiset. Jännityspäänsärkyä on molemmilla sukupuolilla, mutta migreeni on hedelmällisessä iässä olevilla naisilla kolme kertaa yleisempää kuin miehillä. Hormonien, erityisesti estrogeenin, arvellaan olevan yksi tärkeä tekijä. Pelkät hormonit eivät kuitenkaan laukaise migreeniä, vaan se on monen tekijän seurausta. Myös perimä vaikuttaa. Länsimaissa noin 43 prosenttia hedelmällisessä iässä olevista naisista kärsii migreenistä.

TAAS PÄÄNSÄRKYÄ – tunnista oireet ja hoida oikein

JÄNNITYSPÄÄNSÄRKY

  • Jännityspäänsärky on yleisin päänsäryn muoto.
  • Jännityspäänsäryllä tarkoitetaan sekä niska-hartiaseudun lihasten jännityksestä että henkisestä kuormituksesta johtuvia päänsärkyjä. Näitä tekijöitä on vaikea erottaa toisistaan päänsäryn taustatekijöinä.
  • Jännityspäänsäryn diagnoosiin ei tarvita verikokeita tai kuvantamistutkimuksia. Normaalisti oireet ja lääkärin suorittama tutkimus vahvistavat diagnoosin.
  • Liikunta on tärkeimpiä jännityspäänsäryn esto- ja hoitomuotoja. Mikäli tarvitaan lääkehoitoa, liikunta on aina hyvä yhdistää siihen.

MIGREENI

  • Migreeni on päänsärkykohtauksia aiheuttava sairaus, joka johtuu useimmiten ulkoisten tekijöiden aiheuttamasta reaktiivisesta häiriöstä aivorungossa.
  • Migreenin diagnosointi perustuu potilaan kuvaukseen päänsärystään, tauti ei näy missään lisätutkimuksissa.
  • Kohtauslääke kannattaa mieluummin ottaa heti kohtauksen alussa riittävän isona annoksena kuin käyttää pieniä annoksia toistuvasti säryn jatkuessa. Kohtaus- eli kipulääkkeitä voi myös yhdistellä.
  • Migreenin estolääkkeitä on käytössä lukuisia erilaisia, ja niitä suositellaan, jos migreenikohtauksia ilmaantuu vähintään kerran viikossa.
  • Migreenin vaikeutuessa kannattaa kiinnittää huomiota erityisesti sitä laukaiseviin tekijöihin.
  • Lähde: terveyskirjasto

    – Poikien äidit toimitus –

Vastaa