Oletko joskus pysähtynyt miettimään mitä negatiivisia vaikutuksia elimistöösi kohdistuu jos et nuku riittävästi? Lapsiperheessä aikuisen uni saattaa herkästi jäädä liian vähäiseksi, mutta jos vain suinkin mahdollista, huolehdi riittävästä unensaannista. Univaje on tutkitusti yhteydessä sairauksiin ja masennukseen ja varsinkin pitkittyessään univaje on jo haitaksi elimistölle.
JOS EI NUKU RIITTÄVÄSTI
- pitkittyessään univaje voi johtaa esimerkiksi verenpaineen, aikuistyypin diabeteksen, fyysisten kipujen, aineenvaihduntahäiriöiden, infektioalttiuden tai liikuntasuoritusten jälkeisten palautumisongelmien kohonneeseen riskiin.
- tarkkaavaisuus huononee, keskittymiskyky heikkenee, huomiokyky kapenee, reaktiot hidastuvat ja ärtyneisyys voimistuu. Nämä muutokset puolestaan altistavat univajeisen henkilön herkemmin riidoille, virheille ja tapaturmille.
Lue myös: Mistä tummat silmänaluset johtuvat
Ihmisen unentarve on yksilöllistä, mutta alla olevaan listaan on eritelty iänmukainen, suositeltu vuorokautisen unen kesto.
0–3 kuukautta, 14–17 tuntia
4–11 kuukautta, 12–15 tuntia
1–2 vuotta, 11–14 tuntia
3-5 vuotta, 10–13 tuntia
6-13 vuotta, 9–11 tuntia
14-17 vuotta, 8-10 tuntia
18-25 vuotta, 7–9 tuntia
26 – 64 vuotta, 7–9 tuntia
yli 65 vuotta, 7-8 tuntia
Terveellä aikuisella syvän unen univaiheet painottuvat alkuyöhön, minkä jälkeen uni kevenee. Terve aikuinen heräilee unestaan lyhyesti hereille useita kertoja siten, että valvetilaa kertyy yöunen kestosta yhteensä noin 1–2 prosenttia eli muutamia minuutteja. Valvetilaa on kuitenkin enintään 20–30 minuuttia, ja se toteutuu siten, että nukkuja valvoo tästä ajasta enintään vain kerran pidempään kuin yli 5 minuuttia.
– Poikien äidit toimitus –
