Oletko maito vai kaurajuoma ihmisiä? Vai käytätkö ehkä molempia?
Kaurajuoma nousi otsikoihin, kun opiskelija teki valituksen Mainonnan eettiselle neuvostolle kaurajuoma Oatlyn mainonnasta. Lausunnon mukaan lapsiin suunnatussa markkinoinnissa hyödynnettiin lasten kokemattomuutta ja herkkäuskoisuutta. Oatly esittelee mainonnassaan suomalaisia maitomyyttejä ja kumoaa niitä.
Suomalaiset maitoa litkivänä kansana eivät ehkä huomaa, että maitoa on mainostettu lapsiperheille aika samalla tyylillä iät ja ajat.
Maidon hyödyt ja haitat
Suomalaiset juovat muihin maihin verraten paljon maitoa. Asiantuntijat kuitenkin sanovat, että aikuisen ei maitoa tarvitsisi juoda, sillä maidosta ei ole mitään terveyshyötyä, jos ruokavalio on muuten kunnossa. Maidossa on 2–6 kertaa enemmän proteiinia kuin esimerkiksi kaurajuomassa, mutta suomalaisten proteiininsaanti on yleisesti niin hyvällä mallilla, ettei lehmänmaitoa tarvitse proteiinin takia litkiä.
Maidossa on paljon hyvää, siinä on hyviä ravintoaineita, siinä on proteiinia, B12-vitamiinia, kalkkia, D-vitamiinia ja jodia. Maito on hyvä kalsiumin lähde ja siksi sitä usein suositellaan kasvaville lapsille ja nuorille. (Kalsiumista lisää tekstin alaosassa)
Maitoa juomattomissa kulttuureissa ei kuitenkaan eletä kalsiumin puutteessa, vaan kalsium saadaan muista maitotuotteista tai kasvikunnan tuotteista. Kasvikunta lieneekin ihmiskunnan alkuperäinen kalsiumin lähde. Kasvien kalsium imeytyy kuitenkin huonommin kuin esimerkiksi maidon ja vaatii riittävästi imeytyäkseen D-vitamiinia.
Jos ihmisen kalsiumin tarve on alunperin täyttynyt kasvikunnan tuotteista, niin se selittää sen, miksi aikuisen elimistö ei välttämättä kestä maitoa. Maidon sisältämä laktoosi on sokeri, jonka pilkkomiseen tarvitaan laktaasia. Vauvojen elimistö tuottaa tätä entsyymiä, jotta he voisivat hyödyntää äidinmaidosta saamiaan ravintoaineita. Imetyksen loputtua laktaasin tuotanto ei välttämättä enää jatkukaan. Kaikkien aikuisten elimistö ei pysty pilkkomaan maitosokeria, tämä on tyypillisempää kulttuureissa missä maitoa käytetään vähemmän.
Siitä on näyttöä, että maitotuotteiden erittäin runsas käyttö saattaa nostaa eturauhassyövän riskiä. joillekin erikoistapauksille maidosta voi tulla myös minimaalisia tulehdusreaktioita ja siihen liittyviä vatsavaivoja. Viimeisimpien tutkimusten mukaan liiallinen maidon nauttiminen voi johtaa osteoporoosin kehittymiseen pitkällä aikavälillä.
Kaurajuoman hyödyt ja haitat
Entäs sitten kaurajuoma?
Kaurajuoma on hyvä vaihtoehto korvaamaan maitoa monessa tutussa tilanteessa, kuten kahvissa, tai vaikka smoothiessa. Pelkiltään kaurajuoman juominen ei ole sen tarpeellisempaa kuin maidonkaan.
Kaurajuoman sisältämä rasva on yleisesti terveyden kannalta parempaa kuin maidon sisältämä rasva. Kaurassa on myös kuitua (noin gramma desilitrassa), kun taas lehmänmaidossa ei ole lainkaan kuitua. Kaurajuomaa hörppimällä voi lisätä beetaglukaanin saantiaan ja onnistua laskemaan veren kolesteroli- ja sokeriarvoja. Tämän saavuttakseen tulee nauttia 3 g beetaglukaaneja päivässä, mikä vastaa 3 lasillista (2,5 dl) kaurajuomaa per päivä.
Kaurajuomasta ei ole itsessään samoja vitamiineja kuin maidossa, mutta kaurajuomaan on usein lisätty D-vitamiinia, B12-vitamiinia, Kalsiumia ja Jodia.
Mikäli sikäli hiilijalanjälkesi kiinnostaa, niin selvitysten perusteella kaurajuoman ilmastovaikutus litraa kohti vaikuttaa olevan jonkin verran pienempi kuin lehmänmaidolla. Puhumattakaan siitä jos eläinten hyvinvointi, siihen liittyvät biodiversiteetti ja muut vastaavat asiat kiinnostavat. Tällöin kaurajuoma on parempi vaihtoehto kuin maito.
Miinuksena se, että kaurajuomia on tutkittu vielä melko vähän. Se miten ne vaikuttaa meidän elimistöön pidemmällä aikavälillä, on vielä mysteeri.
Kalsium, saako sitä muusta kuin maidosta?
Erityisesti kasvavien lasten ja nuorten kalsiumin saantiin on kiinnitettävä huomiota, jotta luusto pääsee kehittymään normaalisti.
Kalsiumia saa kasveistakin, kasvien kalsium imeytyy kuitenkin huonommin kuin esimerkiksi maidon ja vaatii riittävästi imeytyäkseen D-vitamiinia. Kaurajuomiinkin on yleensä lisätty kalsiumia ja niistä saa siksi nykyään lähes yhtä paljon kalsiumia kuin lehmänmaidosta.
Mistä muusta saa Kalsiumia?
- Lasillinen maitoa n. 200 mg
- Annos jogurttia, viiliä tai rahkaa n. 200 mg
- Juustoviipale n. 200 mg
- 60 g tofu n. 200 mg
- 1 dl manteleita n. 200 mg
- Appelsiini (keskikokoinen) n. 100 mg
- Parsakaali (reilu 300 g) n. 100 mg
Kuinka paljon sitä kalsiumia sitten tarvitsee?
- 6–11-kk ikäiset 540 mg
- 1–5-vuotiaat 600 mg
- 6–9-vuotiaat 700 mg
- 10–17-vuotiaat 900 mg
- Aikuiset 800 mg
- Raskaana olevat ja imettävät 900 mg
(Luvut: Terveystalo)
Yhteenveto
Joten tästä voisi päätellä, että ilman maitoakin pärjää oikein hyvin. Ihminen pärjää jopa täysin ilman maitotuotteita. Lasten ja nuorten kohdalla on hyvä kuitenkin olla tarkkana, että kaikki tarpeelliset vitamiinin ja se kalsiumin saannit on turvattua.
Lähteet: Terveystalo, IltaSanomat, Tiede, IltaLehti, IltaLehti, Yle, Askelterveyteen
-Poikien Äidit toimitus-
