Mikä ihmeen lapsen tuntoyliherkkyys?
Lapsi ei millään suostu pukemaan housuja jalkaansa, sillä ne ovat hänestä liian tiukat. Paitojen lappumerkinnät kutittavat ja sukatkin kuulemma kiristävät. Kuulostaako tutulta? Lapsesi saattaa olla tuntoyliherkkä.
Tuntoyliherkkyys eli aistisäätelyhäiriö
“Tuntoyliherkkyys on aistisäätelyhäiriö, jossa aistien kautta tulevaa tietoa ei pysty kunnolla käsittelemään keskushermostossa. Näin ollen lapsi reagoi joko liian herkästi tai heikosti ympäristöstä tuleviin aistiärsykkeisiin”, kertoo VINKE PRO -terapeutti Tiia Lääveri.
Tuntoyliherkkyys voi ilmetä monin eri tavoin; Epämukavuutena vaatemateriaaleissa, pukeutumisen vaikeutena sekä keskittymisen vaikeutena. Tuntoyliherkkyyteen voi liittyä myös ahdistusta ja motorista levottomuutta etenkin istuessa. Tuntoaistiyliherkkyys voi näkyä myös ruokailutilanteissa, sillä tuntoyliherkän lapsen ruokavalio voi olla rajoittunut ja ruuan koostumuksen tulee olla tietynlainen. Lapsi voi alkaa välttelemään esim. koulun ruokailutilanteita ja kieltäytyy syömästä.
Jopa suihkussa käyminen, hiusten peseminen ja harjaaminen sekä hampaidenpesu voi olla vaikeaa.
Tuntoyliherkkyys ja lapsen arki
Tuntoyliherkkyys voi häiritä lapsen arkea usealla eri tavalla ja monissa eri tilanteissa. ”Lapsella voi olla vaikeuksia istua paikallaan ja istuessaan lapsi on rauhaton ja vääntelehtii tai kiemurtelee tuolissa, jolloin lapsen keskittyminen voi heikentyä. Tämä voi näkyä myös ahdistuksena ja impulsiivisena käytöksenä” Lääveri kertoo.
Lue myös Poikien Äiti blogi: VINKE kuntoutus ADHD pojalle, se todella toimi!
”Vaatteiden materiaalien ja sään mukaisen pukeutumisen kanssa voi olla paljon haasteita. Niskalaput ja saumat vaatteissa voi haitata. Lapsi ei suostu mielellään pitämään farkkuja, koska ne tuntuvat hänestä epämiellyttäviltä. Vaatteet eivät saa myöskään puristaa vyötäröltä. Usein kotiin tultaessa lapsi riisuu sukat jalasta ja myös päällyspaidat saavat lähteä. Niinpä lapsi pukeutuu lähes aina verryttely- tai collegehousuihin sekä t-paitaan ja kävelee paljain varpain kotona. Talvella lapsi ei mielellään käytä lämpimiä ulkovaatteita ja hattujen ja hanskojen pitäminen on myös haasteellista. Kaulaliinat ja kaulurit voivat lapsesta tuntua epämiellyttäviltä ja puristavilta ja niinpä niitäkään ei mielellään käytetä.” Lääveri kertoo.
Myös tilanteet, joissa toinen henkilö tulee liian lähelle, voivat tuntua lapsesta pelottavalta, sillä lapsen on vaikea erotella uhkaavaa ja ei uhkaava kosketusta. Lapsi saattaa myös hakea aistimusta, jolloin tuntoaisti toimii aliherkästi. Silloin lapsi voi esimerkiksi törmäillä paljon. Tuntoyliherkkä lapsi saattaa myös olla kutiamisherkkä.
Toimintaterapia ja tuntoyliherkkyyden hoito
”Tuntoyliherkkyydellä ei ole omaa diagnoosia. Aistiherkkyydet ovat usein liitännäisoireina neuropsykiatrissa diagnooseissa, kuten adhd (aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö), add (tarkkaavaisuuden häiriö) ja autismikirjo. Toisaalta aistiyliherkkyyksiä voi esiintyä myös ilman diagnoosia”, sanoo Lääveri ja jatkaa: ”Tuntoyliherkkyys on aistiyliherkkyyttä taktiilisen eli tuntoaistin osa-alueella, mikä on yksi aistien osa-alueista”.
Tuntoyliherkkää lasta voidaan kuntouttaa toimintaterapiassa, si-toimintaterapiassa ja sensomotorisen kuntoutuksen avulla.
”Meillä VINKE PRO -aistijärjestelmän tutkimuksessa tuntoyliherkkyyden taustalta voi löytyä aktiivinen primitiivirefleksi nimeltään Spinal Galant-refleksi eli selkärankarefleksi. Spinal Galant-refleksi aiheuttaa ylläkuvattuja haasteita. Mikäli refleksi todetaan tutkimuksissa, annetaan lapselle henkilökohtainen harjoite, jonka avulla tuntoyliherkkyyttä voidaan lieventää merkittävästi tai poistaa kokonaan” Lääveri kertoo.
—
Tunnistamalla lapsen käytöksen ja toiminnan ongelmia ja syitä vanhempi osaa paremmin tukea lastaan arjen eri tilanteissa. Lapsen huomioiminen ja kuunteleminen on tärkeää ja aikuisen olisi hyvä jakaa sekä kielteiset että myönteiset lapsen reaktiot. Lapselle tärkeintä on turvallisuuden tunne.
Aistiyliherkkyydestä voi lukea lisää Vinke Pro sivuilta
-Poikien Äidit toimitus-
