• Lapsen huutokupla on vanhemman painajainen

    Lapsen huutokupla on vanhemman painajainen

    Lapsen huutokupla on lähes jokaisen vanhemman painajainen.

    Lapsi kysyy saisiko banaanin, mutta enää ei ole banaaneja jäljellä – viimeinen syötiin eilen illalla, eikä kukaan ole vielä ehtinyt kauppaan. Kun tilanne selviää lapselle, seuraa järkyttävä huutokonsertti, joka ei ota loppuakseen. Lapselle on turha yrittää selittää, että olette kyllä menossa kauppaan, mutta juuri nyt tilanteelle ei voi mitään, mutta lapsi on omassa huutokuplassaan, eikä ymmärrä loogista puhetta.

    Tuttu tilanne? 

    Lapsen reagointi vaihtelee ikäryhmittäin

    Lapsen reagointi eri asioihin vaihtelee ikäryhmittäin. Pienillä lapsilla ei ole vielä kehittynyt kykyä tunnistaa ja sanoittaa tarpeitaan. Siksi voikin tulla yllätyksenä lapsen kiukku tilanteessa, jossa aikuinen on puhunut asiasta pelkästään positiiviseen sävyyn. Lapsen näkökulmaan sopeutuminen saattaa olla haastavaa aikuiselle, joten kommunikointi on tärkeää. Lapselle pitäisi konkreettisesti yrittää selittää miksi tilanne nyt on se mikä on, ja miten sitä koitetaan yhdessä ratkaista siten, että sekä lapsi että vanhemmat olisivat tyytyväisiä. Keskustelu lisää molemminpuolista ymmärrystä ja lapselle tulee olo, että häntä kuunnellaan ja hänet on huomioitu.

    Lue myös: Perhesuunnistus yhdistää ja liikuttaa perheitä

    Erilainen reagointitapa riippuu myös siitä, millainen ärsyke on kyseessä, missä paikassa lapsi on sekä tilanteen ajankohdasta. Lapsi esimerkiksi leikkii ja toimii päiväkodissa ilman sen isompia tunneskaaloja, kun taas kotona tilanne voi olla toinen. Vaihtelua selittää lapsen turvallisuuden tunne – kotona on turvallista kiukutella ja osoittaa mieltään, kun ympärillä on tukevat vanhemmat ja turvallinen, tuttu ympäristö. 

    lapsen raivoaminen

    Yksilölliset erot -huutokupla vai sopeutuminen

    Lapset reagoivat muutoksiin yksilöllisesti; Toiset huutavat ja kiukuttelevat, toiset ovat hiljaisia ja sopeutuvaisia. Muutoksiin reagoiminen voi lapsella esiintyä myös esimerkiksi päänsärkynä, univaikeuksina sekä vatsavaivoina. Lapselle on hyvä kertoa, että erilaiset tunnereaktiot ovat sallittuja. Aikuinen voi tukea lastaan olemalla läsnä ja selittämällä asiat lapselle ikätason mukaisesti. Kolmevuotias ei vielä ymmärrä kaupan aukiolojen päälle, isommat lapset ovat perillä kellonajoista.

    Lue myös: Lyhennetty työviikko parantaa tutkitusti työtehoa

    Pienet lapset eivät osaa vielä hallita itseään, joten he pyrkivät hallitsemaan ympärillään tapahtuvia asioita. Pienet lapset eivät myöskään ymmärrä tilannetta kokonaisuudessaan, vähän isommille lapsille voi jo selittää siten, että he ymmärtävät tilanteen, eivätkä (välttämättä) ala kiukuttelemaan sen enempää. Pieniä lapsia voi tukea halimalla, sillä fyysinen läheisyys tuo lapselle turvaa. Rauhallinen ääni heijastuu lapseen, jolloin lapsi itsekin voi rauhoittua. 

    Muuttuneen tilanteen läpikäyminen onnistuneesti tehostaa lapsen tunnetta siitä, että hän on selviytynyt haastavasta tilanteesta. Lisäksi se tukee lapsen itsenäisyyttä ja joustavuutta. Arjen rutiinit ovat tärkeä pohja lasten kasvatuksessa ja niistä kannattaa pitää kiinni. Vaikka lapset tarvitsevatkin johdonmukaisuutta, ovat muuttuvat tilanteet ja niihin reagointi ovat osa elämää ja niihin pitää oppia joustamaan.

    -Poikien Äidit toimitus-

    Vastaa