• Koululaiset eivät enää opi! Missä vika?

    Suomen oppimistulosten romahdus on hurjaa. Nyt on aihetta miettiä mikä meni vikaan, kun koululaiset eivät enää opi?

    Suomalaisten nuorten Pisa-tulokset laskevat vuosi vuodelta hälyyttävästi ja mikä surullisinta, oppiminen on epätasa-arvoista. Oppimistuloksiin vaikuttavat koko ajan enemmän sukupuoli ja perhetausta. Pojat ja vähävaraiset jäävät oppimisessa jälkeen. Mitä ylemmille luokille mennään, sitä enemmän erot lasten oppimisessa ja osaamisessa kasvavat.

    Koulumme ovat tippuneet viimeisessä Pisa vertailussa sijalle 10 maailman 71 maan joukossa.

    Ennen tilanne oli parempi, Suomi oli koulutuksen kärkimaita. Mitä sitten tapahtui?

    Rahapula

    Yksi syy oppimistulosten romahtamiselle saattaa olla raha. Koulut tarvitsisivat riittävästi rahaa, jotta ne pystyisivät toimimaan moitteettomasti ja tehokkaasti oppilaiden ja yhteiskunnan hyödyksi.

    Ohjataanko vähäisetkin rahat väärin? Osa vanhemmisa miettii onko järkevää, että tavallisiin koulukirjoihin ei ole varaa, mutta esimerkiksi erilaisiin ulkopuolelta tilattuihin työpajoihin uppooaa samaan aikaan huomattavia summia.

    Moni vanhemmista toivoisi, että koulujen rahat suunnattaisiin ensisijaisesti perus oppiaineisiin ja lasten tarvitsemaan tukeen.

    Itseohjautuva opiskelu

    Opetussuunnitelman perusteiden oppimiskäsitys perustuu ajatukseen oppilaasta aktiivisena toimijana. Koulussa ei ole tarkoitus opetella vain tietoja vaan myös oppia oppimaan, asettamaan tavoitteita ja ratkaisemaan ongelmia sekä itsenäisesti että yhdessä muiden kanssa. (Opetushallitus)

    Itseohjautuva opiskelu on saanut paljon kritiikkiä. Ajatus sen takana on varmasti hyvä, mutta se palvelee vain tietynlaisia oppilaita. Erityisesti erityislasten vanhemmat ovat kokeneet, että itseohjautuva opiskelu ei toimi heidän lapsilleen. Monet erityisoppilaista tarvitsevat erityisopetusta, eivätkä sitä nyt saa.

    Lasten eri aikaan kypsyminen itseohjautuvaan opiskeluun voi olla yksi syy miksi poikien oppimistulokset ovat laskussa, pojat kehittyvät tyttöjä myöhemmin.

    Isot koulut ja avoluokat

    Useat kunnat suosivat yhä enemmän uusia isoja kouluja ja luokkia. Näissä kouluissa on käytössä usein myös avoluokkia. Yhdelle opettajalle saattaa olla jopa 30 oppilasta.

    Oppilaat on sijoitettu samoihin luokkiin vaikka ryhmässä voi olla hyvin eritarpeisia lapsia. On lapsia joilla on suomi vasta toisena kielenä, lapsia joilla keskittymisvaikeuksia tai lukivaikeuksia jne.

    Pahimmillaan oppilaalla ei ole koulussaan sisällä väliseiniä, ei luokkatilaa, ei omaa työpistettä, eikä omaa opettajaa. Opiskelukaveritkin ympärillä saattaavat vaihtua monta kertaa päivässä.

    Älylaitteet

    Älylaitteet ovat osa monen lapsen arkipäivää. On noussut keskustelua siitä, onko omien älylaitteiden vieminen kouluun huono asia ja onko virhe, että moni tunnilla tapahtuva opetus tapahtuu myös älylaitteita hyväksikäyttäen?

    Kentältä kuuluu, että lapset ovat oppitunneilla puhelimillaan, joko sosiaalisessa mediassa tai pelaavat kännykkäpelejä. Opettajilta on viety kaikki työkalut puuttua tilanteeseen.

    Keskustelua aiheesta voit jatkaa kommenttikentään!

    -Poikien Äidit toimitus-

    Vastaa