• “Koulutuksella Suomi nousuun” -Lauri Lindén/Vasemmistoliitto

    Poikien äidit haastattelusarjassa haastatellaan Suomen suurimpien puolueiden ehdokkaita. Päätimme haastatella jokaisesta puolueesta nuorta miestä, sillä tällä hetkellä miesten keski-ikä eduskunnassa on selvästi korkeampi kuin naisten. Poikien Äidit toivovat tulevalla vaalikaudella myös nuoria miehiä mukaan päätöksentekoon. Tässä artikkelissa kysymyksiin vastaa Lauri Lindén/Vasemmistoliitto.

    Lauri vasemmistoliitto

    Lauri Lindén 21/ Vasemmistoliitto

    Tampere

    Ehdokasnumero: 137

    Millainen poika minä olin?

    Taisin olla aika erilainen persoona lapsena, kuin äitini. Voisi sanoa, että omena putosi puusta melko kauaksi. Lapsena minulla oli suuria unelmia aina jalkapallotähteydestä lähtien. Koska ne eivät olleet kovinkaan realistisia oli hyvä, että äitini toimi järjen äänenä ja piti niin sanotusti jalat maan pinnalla. Äitini piti koulua aina tärkeimpänä, silloin kun itseä kiinnosti enemmän muut asiat.

    Varmaan teini-iässä kaikilla on kasvukipuja omien vanhempien kanssa, ja turhaa riitelyä, joihin yleensä se teini on syypää. Mutta varsinkin nyt aikuistuttua äitisuhde on kokenut ihan uudenlaisen renesanssin. Ei hän varmasti vieläkään ymmärrä kaikkia “päättömiä” ideoitani, mutta ei tarvitsekaan. Siellä hän on aina kun tukea tarvitsee, vaikka nyt vaalien aikana.

    Millaista on mielestäni olla nuorimies tämän hetken Suomessa?

    Mun henkilökohtaisesta näkökulmasta nuorena miehenä olo Suomessa on oikein mukavaa tällä hetkellä. Sai käydä armeijan, jossa hengähtää muusta elämästä hetkeksi ja saa viettää opiskelijaelämää. Mutta hyvä sanoa, että kaikilla ei mene hyvin. Liian iso osa nuorista miehistä syrjäytyy tai jää ilman opiskelupaikkaa.

    Edelleen myös nuorten miesten mielenterveysongelmat ovat tabu, joista me miehet valitettavan usein jäädään puhumatta. Erityisen suurta huolta kannan nuorten poikien ja miesten huonosta koulumenestyksestä. Tuntuu, että nykyinen järjestelmä ei tarjoa näille ihmisille riittävää tukea ja motivaatiota. Tämä johtaa suuriin ongelmiin myös myöhemmin elämänpolulla. Epätasa-arvo nimenomaan sukupuolten sisällä on hälyyttävää. Monilla miehillä menee erittäin hyvin, toisilla sitten ei. Ja kun on itse ollut onnekas, kantaa tietysti erityistä huolta niistä, joilla ei ole yhtä hyvä asema.

    Milloin oivalsin, että haluan mukaan politiikkaan?

    Tähän olen paljon vastaillut, ja ehkä se oli enemmän pitempi prosessi. Aloin ensimmäisen kerran seurata eduskunnan kyselytunteja jo 7-vuotiaana, mutta ehkä yksittäinen ahaa-elämys oli 2011 Arabikevät, kun seurasin aidosti todella aktiivisesti tapahtumia. En todellakaan silloin suunnitellut mitään ehdolle lähtemistä, enkä oikeastaan ennen viime vuotta, mutta siitä lähti aktiivinen halu seurata yhteiskunnallisia ilmiöitä ja vaikuttaa.

    Mikä on suhteeni ympäristönsuojeluun?

    Ympäristö ja ilmasto ovat minulle keskeisimpiä vaaliteemoja, sillä niihin liittyvät haasteet ovat globaalisti ihmiskunnan historian suurimpia kohtalonkysymyksiä. Luontokatoon liittyvät asiat tulee huomioida kaikessa päätöksenteossa, ja kannan suurta huolta myös Suomen hiiliniulujen romahtamisesta. Täytyy myös muistaa tässä ympäristöön liittyvässä keskustelussa, että vaikka haasteet ovat globaaleja ei ole mitään syytä tehdä asiasta vastakkainasettelua. Vain me suomalaiset itse voimme suojella Suomen luontoa. Ja se jo itsessään on itseisarvoista, vaikka tavoitteena olisikin hiilineutraalisuus tai muut ilmastosopimusten tavoitteet. Suomen luonto on ainutkertainen. Olisi sokeaa nähdä se vain taloudellisen hyödyn näkökulmasta.

    Mitä olen mieltä kaupungistumisesta?

    Kaupungistumisessa on hyviä ja huonoja puolia. Massoittain tapahtuva keskittyminen luo haasteita kaupunkisuunnittelulle asuinalueiden eriytymisestä ja kohtuuhintaisesta asuntotuotannosta lähtien. Samalla kaupungistuminen on megatrendi, joka mahdollistaa palvelut lähellä. Itse olen kaupungin kasvatti, joten luonnollisesti se on osa elämäntapaani, mutta poliitikkona minun tehtävä ei ole sanoa, mistä kenenkin pitäisi pitää. Osa suomalaisista haluaa edelleen asua kaupunkien ulkopuolella, ja meillä on perustuslaillinen velvollisuus turvata peruspalvelut joka puolella maata.

    Mitkä ovat mielestäni tämän hetken koulutuksen suurimmat ongelmat?

    Koulutuksen suurimmat ongelmat liittyvät rahoitusvajeeseen, joita viime vuosikymmenten leikkaukset jättivät. OAJ:n mukaan pelkästään 2010-luvulla koulutuksesta leikattiin kaksi miljardia. Se ei voi olla näkymättä, vaikka tällä hallituskaudella ollaan tehty tärkeitä uudistuksia ja panostuksia.

    Koko koulutuspolku tulee ottaa tarkastelun alle. Eskarin pidentäminen on kutkuttava ajatus. Peruskouluissa on turvattava pienet ryhmäkoot, ja erityisoppilaiden ja S2-oppilaiden tuki, jotta koulujen eriytymiseen voidaan puuttua.

    Ammattikoulut taas ovat olleet leikkauksien suurimpia kärsijöitä. Kaikkea oppimista ei voi siirtää työpaikoille. Lukioissa korkeakoulujen haku-uudistus on lisännyt opiskelijoiden painetta, ja tarkoittanut sitä, että kirjoitusten arvon noustessa kannattaa taktisesti kirjoittaa fysiikka, vaikka yhteiskunnalliset alat kiinnostaisivat.

    Korkeakoulut taas ovat juuri itselle lähellä sydäntä, kun itsekin opiskelen. Opiskelijoiden taloudelliset paineet ovat yksi syy mielenterveysongelmien räjähdysmäiseen kasvuun. Tätä joidenkin ehdottamat lukukausimaksut vain pahentaisi. Samalla järjestelmätasolla on keskeistä pitää kiinni korkeakoulujen perusluonteesta, eli tieteestä ja tutkimuksesta. Ne eivät voi jäädä työelämän alle.

    Mistä rahoitus kuuluisi tulla hyvinvointialueille?

    Mielestäni hyvinvointialueilla kuuluisi olla itsenäinen verotusoikeus. Tällä hetkellä alueilla on valtion piikki auki, koska rahoitus palveluiden tuottamiseen on aina turvattava. Tällä hetkellä on tärkeää antaa uusille alueille työrauha aloittaa toimintansa ja varmistaa, että ne eivät ole aliresurssoituja. Terveydenhuollon kriisi on puhuttanut paljon. Täytyy myös muistaa, että haasteisiin ei voida vastata jos alan ammattilaiset, kuten hoitajat eivät saa riittävää korvausta työstään.

    vasemmistoliitto ehdokas

    Mitkä ovat mielestäni poikien ja nuorten miesten kohdalla niitä asioita joihin pitäisi keskittyä ja tehdä muutoksia seuraavalla vaalikaudella?

    Koulupolulla tulee kiinnittää erityistä huomiota poikien oppimistuloksiin. Työtä haitallisen miehisen puhumattomuuden kulttuurin vastustamiseksi tulee jatkaa. Tulee myös kiinnittää huomiota, että yleiset arkielämän taidot on aikuistuessa jo riittävällä tasolla. Moni asia lähtee toki ihan toimeentulosta. Lainsäädännöllisellä tasolla, tulee siirtyä kaikille yhteiseen kansalaispalvelukseen, eli kutsuntoihin kutsutaan myös muut kuin miehet.

    KOLME tärkeintä teemaa minulle?

    Ilmasto kaiken politiikan teon pohjana
    Oikeudenmukaista talouspolitiikkaa
    Koulutuksella Suomi nousuun

    Vastaa